Muodin ponnahduslauta

Kauppalehti | 13. marraskuuta 2014 | Pirkko Tammilehto

Suomalaisen muodin vienti on vielä lapsenkengissä. Telakka-kiihdyttämö tarjoaa suunnittelijoille apua, näkyvyyttä ja yhteistyön tuomaa uskottavuutta.

Vaatesuunnittelija Camilla Mikama esittelee ensi kevään mallistoon kuuluvaa jakkua, joka on tehty kierrätysmateriaalista. Vaaleansininen kangas on peräisin Jousipaita-yhtiön konkurssipesästä. Jousipaita oli suomalainen vaatemerkki, joka ei sekään lopulta pärjännyt hintakilpailussa tuontipaitoja vastaan.

Mikama on kehittänyt ompelumenetelmän, jolla vaatteen pinnasta tulee kuohkean rypyliäinen. Tekniikan takia lyhyeen jakkuun kuluu kuusi metriä kangasta.

Jospa tällä suomalaisella designilla olisi mahdollisuuksia menestyä. Toistaiseksi Mikaman vaatteita myydään muutamassa design-myymälässä.

”Teen yksin kaiken, joten resurssi eivät riitä myyntiin ja markkinointiin. Tiettyyn pisteeseen asti voi puurtaa yksin, mutta niin ei voi kasvaa.”

Mikaman toiveena olisi löytää rahoittaja, joka ymmärtää hänen työtään.

”silloin voisin keskittyä siihen missä olen paras, eli suunnitteluun. Jos olisi enemmän rahaa, voisin kehittää nettisivujani ja muuta markkinointia, vähän kaikkea”, hän haaveilee.

SAMOJEN pulmien kanssa kamppailevat lähes kaikki suomalaiset muoti-suunnittelijat. Siksi kuusi heistä on nyt koolla Wärtsilän entisen metallivalimon tiloissa, Telakka-kiihdyttämössä Helsingin Hietalahdessa.

Kiihdyttämö on Kirsimari Kärkkäisen kauan elänyt unelma. Paikka, jossa suunnittelijat voisivat esitellä töitään ja saada apua rahoitukseen, verkostoitumiseen ja kansainväliseen kasvuun.

Kärkkäisellä on vuosien kokemus vaate- ja brändisuunnittelusta. Muun muassa evankelisluterilaisen kirkon naispapit käyttävät hänen suunnittelemiaan asuja.

”Kovan työn tehneenä suunnittelijana mietin jo 2000-luvun alussa mitä voisin tehdä auttaakseni designereita urallaan eteenpäin. Neljä vuotta sitten päätin panna vaihteen päälle ja tein paljon töitä kerätäkseni pääomaa tätä hanketta varten.”, Kärkkäinen kertoo.

Hän sai rahoitusta Tekesiltä, jo lipulta Telakka Kiihdyttämö avasi ovensa vanhassa tehdasrakennuksessa lokakuun lopulla.

Miljöö on juuri sellainen, jonne luovien alojen tekijät tapaavat asettua.

Punaisia tiilirakennuksia, karkeita seiniä, korkeita huoneita ja piharakennuksia teollisuudeneri vuosikymmeniltä. Suuri nostokurki meren tuntumassa on pitkään seissyt toimettomana.

Alakerrassa pitää majaansa Makia, jonka rennot vaatteet ovat jo maailmalla tunnetumpia kuin Suomessa.

KIIHDYTTÄMÖN ensimmäiset asiakkaat ovat Camilla Mikaman lisäksi Anni Arela, Nina Jatuli, Anne-Mari Pahkala, Ilona Pelli, ja Liisa Riski. Arela ja Jatuli tekevät työtään kiihdyttämön tiloissa, muut ajatkavat entisissä työhuoneissaan. Jokaisen tuotantoa on esillä Telakalla, joten paikka on myös showroom, jossa voi järjestää vaikkapa muotinäytöksiä.

Kärkkäisen lisäksi Telakan tiimissä ovat Tea Latvala ja Marianne Moisio. Latvala on visuaalisen viestinnän ammattilainen ja Moisiolla on vankka kokemus tuotteiden ja tuotannon hallinnasta.

”Teemme täällä käytännön työtä brändien parantamiseksi. Yhdessä olemme uskottavampia rahoituksen suuntaan, sillä sijoittajat toivovat jatkuvuutta. Vahva ammattilaistiimi pienentää sijoittajariskiä”, Kärkkäinen toteaa. Yhteen designeriin sijoittaminen voi tuntua liian suurelta riskiltä.

Telakan avulla suunnittelijat saavat enemmän uskottavuutta myös sopiessaan tuotannosta. Yksin tulee kalliimmaksi ja työläämmäksi löytää valmistajaa vaatteille, koska erät ovat pieniä.

SUOMESSA on enää vähän valmistajia ja ammattiompelijoita. Jokaisella Telakan designerilla on kokemusta siitä, että pienen sarjan teettäjille palvelu on isoa tilaajaa heikompaa.

”Jos ei pysty tiettyyn aikaan toimittamaan suunnitelmia, voi olla että vaatteita ei otetakaan tuotantoon, koska isompi tilaaja menee ohi. Telakan yhteistyön kautta jokin kotimainen tuotantolaitos voisi ottaa kaikkien meidän valmistuksen hoitaakseen pohtii puolitoista vuotta designer-yrittäjänä ollut Liisa Riski.

Hinnan ja palvelun takia tämänkin joukon suunnittelemista vaatteista aika moni ommellaan Tallinnassa.

Mikaman tavoin myös Riski toivoo Kiihdyttämöltä apua myyntiin ja markkinointiin. Vaikka suunnittelija yleensä on ammattilainen ja hallitsee tuotantoketjunsa, on apu tervetullutta.

”Yksin tekeminen on rankkaa, ja täällä on seuraa samanhenkisistä ihmisistä.”

MAAILMALLA muoti ja design on paljon suurempaa liiketoimintaa kuin Suomessa, jossa vaatetusalan liikevaihto on reilut 500 miljoonaa euroa.

Vaatteiden vienti on Finatexin ennakkotietojen mukaan viime vuonna 337 miljoonaa euroa ja tuonti 1,5 miljardia euroa. Suurin vientimaa on Venäjä ja tuontimaa Kiina.

”Ruotsissa muodin vientiluvut ovat kuusinkertaiset ja Tanskassa pyöreästi kymmenkertaiset verrattuna Suomeen. Meillä on siis valtavasti potentiaalia kansainvälistymiseen”, Kärkkäinen sanoo.

Englannissa työskennellyt Riski muistuttaa, että Britanniassa on erityinen fashion council, jonka kautta valtiovalta tukee muotibisnestä. Ruotsissakin muotisuunnittelulle on tarjolla alkuvaiheen rahoitusmalli.

Suomessa vähäisetkin rahahanat ovat viimeistään finanssikriisin jälkeisinä vuosina ehtyneet, vaikka yksittäiset hankkeet voivatkin saada tukea.

Muoti on telakkalaisten mukaan siitä erityinen toimiala, että designereiden pitäisi ensin mennä ulkomaille ennen kuin vaatteet saavat laajempaa arvostusta Suomessa.

ELINKEINOELÄMÄN tutkimuslaitos Etla julkisti viime viikolla tutkimuksen, jonka mukaan suomalaiset tekstiiliyritykset tarvitsevat tulevaisuudessa ennen kaikkea hankinnan, brändäyksen ja markkinoinnin ammattilaisia. Yrityksilläon siis samat pulman kuin yksittäisillä designereilla.

Suunnittelijoiden mielestä monista toimialan hankkeista on puuttunut designin ja muodin osaaminen.

Ilona Pelli on kiihdyttämön kokenein muotisuunnittelija, hän perusti yrityksensä vuonna 1995. Hänen tuotantoaan myydään 12 maassa.

Pellille Telakka merkitsee kokemuksien jakamista , tuotteiden esillepanoa ja voimaa, joka tulee yhteisestä asiasta.

”Tämä ala on hysteerisen mustasukkainen, joten meille täällä avoimuus on tärkeää, pidämme sillä toistemme puolta.”

”Muotialan tilanne on huonontunut vuoden 2008 jälkeen, jolloin messuilta jäivät ensin pois jenkit ja sitten japanilaiset. Nyt jälleenmyyjät Suomessa eivät osta mitään.”

Muotimessuja ei Suomessa enää entiseen tapaan ole. ”Telakalla voimme esitella useille sisäänostajille vaatteita. Massatuotantomessut eivät ole hyvä oaikka yksittäisen suunnittelijan kannalta”, Pelli toteaa.

SUUNNITTELIJAT toivovat lisää jakelukanavia, ja siinäkin kiihdyttämön palveluja tarvitaan. Mutta miten on, sopisiko design-vaate marketin valikoimaan?

”Myyntikanavan on tuettava brändiä. Esimerkiksi Stockmannilla voisi olla pieniä shoppeja, jotka olisi mahdollista tehdä oman näköisiksi”, Riski kuvailee.

Pellin mielestä olisi hyvä, jos vaatteet olisivat ison ketjun valikoimissa.

Selvää on, että suomalainen muotivaate ei voi hinnalla kilpailla suurten ketjujen tarjonnan kanssa. Ei, vaikka vaatteet ommeltaisiinkin Tallinnassa.

”On käsittämätöntä, että suomalaisen muodin hintaa kummastellaan. On hyväksyttävämpää sijoittaa kalliiseen laukkuun kuin vaatteeseen. Samat ihmiset jotka arvostavat lähiruokaa, ostavat paidan joka maksaa 4,99 euroa”, Nina Jatuli ihmettelee.

Jatuli on suunnitellut vaatteita omilla kangaskuoseillaanneljä vuotta. Kankaat painetaan Suomessa ja ommellaan Tallinnassa. Aiemmin Jatuli on suunnitellut muun muassa Nansolle.

”Telakalta saan sosiaalisen verkoston ja työyhteisön. Jos tuotannon kanssa on ongelmia, täältä saan apua.”

MYÖS Anne-Mari Pahkala toivoo saavansa tukea tuotantoon liittyviin pulmiin. Hän on tehnyt mediataloille stylistin ja pukusuunnittelijan töitä. Pahkala toivoo voivansa suunnitella kaupallisen malliston näyttävien juhlapukujensa lisäksi. Anni Arela on mukana perheyhtiössä, jonka päätuotteita ovat kashmirneuleet. ”Mekin haluamme isoihin valikoimiin mukaan. Siinä on aina tietty viehätys kun uusi asiakas löytää tuotteemme. Telakalta toivon apua myynnin kasvattamiseen ja rahoitukseen.”

TELAKKA toimii toistaiseksi Kärkkäisen henkilökohtaisella riskillä. Suunnitelija-asiakkaat maksavat showroom-maksun liittyessään kiihdyttämöön.

”Haluamme kasvaa yhdessä suunnittelijoiden kanssa. Olemme pioneereja ja aika näyttää miten onnistumme. Ainakin sillä perinnöllä, mitä saavutamme, voi asioita viedä voimalla eteenpäin.”

Kärkkäinen tiimeineen rakentaa muodin kiihdyttämöä verkostojen ja kumppaneiden tuella.

Telakalle on tulossa yhteisiä tempauksia, muun muassa joulumyyjäiset.

”Ajatuksena on törmäyttää sellaisia ihmisiä, jotka eivät muutoin olisi muodin kanssa tekemisissä. Haluamme löytää sellaiset tahot, joille emme ole aiemmin osanneet tehdä itseämme tykö”, hän sanoo.

Yksi ide on yhdistää muoti pelimaailmaan ja siitäkin on käyty jo keskusteluja. Uusi designin Angry Birds? Ei mahdoton ajatus.

Linkki alkuperäiseen artikkeliin: Telakka on muodin ponnahduslauta

Share this post